Kaleva ja lukuisat muut uutissivustot kertoivat tänään kilpaa merkittävästä suomalaisesta innovaatiosta. Anti on ollut pääosin kuitenkin niin ohutta, että lukijat tappelevat keskenään kommenttiosoissa puuttelisen tiedon vuoksi. Koitin koota tähän artikkeliin hieman enemmän tietoa, kuin mihin uutiset pystyivät.
Jatka lukemista…
Pidän tekniikasta. Erityisesti silloin, kun se onnistuu jollain tavalla helpottamaan säännöllisesti toistuvia arkisia toimenpiteitä. Tähän kategoriaan kuuluu myös lähimaksaminen, eli pienten (alle 25e suuruisten) ostosten maksaminen helposti ja nopeasti ilman tunnusluvun näppäilyä viemällä kortti maksupäätteen lähelle. Tällä hetkellä lähimaksaminen on mahdollista ainakin R-kioskeilla, Siwoissa, Valintataloissa, K-marketeissa ja Lidleissä, mutta ei ainakaan isossa mittakaavassa S-ryhmän toimipaikoissa.
Jatka lukemista…
Viime viikolla sain Makuunista makeistenhakureissulla mukaani kotimaisen Watson-nettitelevisiopalvelun leffalahjakortin, joka oikeutti yhteen ilmaiseen leffavuokraukseen palvelun Makuuni-valikoimasta. Päätin antaa Watsonille mahdollisuuden ja lähdin katsomaan, mitä suomalaisella Netflixin kilpailijalla olisi kriittiselle digiasiakkaalle tarjolla.
”Watsonilla katsot Makuunin leffat, tv-ohjelmat, tallenteet ja maksukanavat kätevästi kaikilla kodin päätelaitteilla” luvataan leffalahjakortin kääntöpuolella. Sama lupaus esiintyy myös palvelun verkkosivuilla, kunnes karu totuus paljastuu selattuani sivun alaosaan. Kaikki kodin päätelaitteet tarkoittavat mobiililaitteista vain Android- ja iOS-käyttöjärjestelmillä pyöriviä vekottimia – esimerkiksi tämän talouden Lumiat eivät kuulu tuettujen laitteiden joukkoon.
Watsonin katsominen ei onnistu myöskään televisioon yhdistetyn Playstation- tai Xbox-pelikonsolin kautta. Televisiokatselua varten on hankittava erillinen TV-tikku 119€ hintaan. Watsonin käyttäjät pystyvät myös tallentamaan ohjelmia myöhempää katselua varten. Tallennusominaisuuden tulevaisuus on kuitenkin vaakalaudalla ja sen laillisuudesta sekä pelisäännöistä on alkuvuonna käyty kovasti keskustelua. Joka tapauksessa odotin ”kaikkien päätelaitteiden” kattavan huomattavasti laajemman valikoiman nykypäivän viihde-elektroniikkaa.
Ennen palveluun kirjautumista koitin tuloksetta etsiä tietoa tarjolla olevista leffoista ja sarjoista. Etusivulla tyydytään kertomaan, että Watson tarjoaa ”Leffoja laidasta laitaan” ja ”Sinua kiinnostavaa ohjelmaa”. Mistä Watson sen voi tietää, kun ei edes vaivaudu esittelemään tarjontaansa? Nielin kuitenkin pienen ärtymykseni ja siirryin aktivoimaan ilmaista kuukauden mittaista kokeilujaksoa, johon etusivulla houkuteltiin.
Palvelun tilauslomakkeesta kävi ilmi, että Watsonin laskutuskaudet ovat kalenterikuukauden mittaisia, eli ensimmäinen laskutusjakso olisikin ollut 18,15 euroa luvatun 9,90 euron sijasta. Alkajaisiksi olisin siis joutunut maksamaan kuluvan kuukauden loppuun sekä seuraavan täyden kuukauden kuukausimaksun. Eikö laskutuskaudet yleensä ala siitä päivästä, kun asiakas tilaa palvelun?
Ilmaisen kokeilujakson sai aktivoitua syöttämällä koodin ”WATSON” kampanjakoodikenttään tilausvaiheessa. Yleensä kuukauden mittainen ilmainen kokeilujakso on automaattisesti aktiivinen vastaavissa palveluissa uusille asiakkaille. Kokonaisuudessaan tilinluontiprosessi oli tarpeettoman sekava, eikä asiakkaalta pyydetä edes maksukortin tietoja ennen kokeilujakson aktivointia. Näin ollen tilaus ei edes voi jatkua automaattisesi kokeilujakson jälkeen, mikäli asiakas ei käy lisäämässä maksukortin tietojaan tilille kirjautumisen jälkeen. Kukapa näin tekisi, sillä palvelua voi kokeilla kuukauden ajan maksutietoja syöttämättä.
Lahjakortin lunastaminen onnistui helposti.
Kimmo toistui terävänä Live TV:n Ylen HD-kanavalta.
Watsonilla on vielä paljon parantamisen varaa pystyäkseen kilpailemaan suurien ulkomaisten nettitelevisiopalveluiden kanssa. Tällä hetkellä ilmaiskokeilun aikana pystyy katsomaan vain tavallisia TV-kanavia. Leffat ja sarjat, urheilu ja kanavapaketit eivät kuulu miltään osin ilmaiskokeiluun.
Plussat:
Miinukset:
Onko sinulla kokemuksia Watsonista tai muista nettitelevisiopalveluista?
Laiskuus voi polttaa kotisi silloinkin, kun sitä vähiten odotat. Tämän oppi oululainen Asmo Saloranta, jonka lähipiirissä paloi koko talo pelkän verkkovirtaan kytketyn puhelinlaturin takia. Laiskuuden poistaminen ihmisestä on paljon työläämpää, kuin kehittää paloturvallinen laturi, joten Asmo päätyi jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Ihme kyllä, kukaan ei ollut aikaisemmin keksinyt ongelmaan ratkaisua – tai vain laiskuuttaan jaksanut toteuttaa sitä.
Varsin yksinkertainen tuote nimeltään ASMO on paloturvallinen ja älykäs kännykkälaturi, jonka sisällä oleva rele estää virran kulun automaattisesti, kun puhelin irroitetaan laturista.
Mielenkiintoisen tästä keksinnöstä tekee mahdollisten tulipalojen ehkäisemisen lisäksi se, kuinka paljon sen avulla voi säästää sähköä vuodessa. ASMOn YouTube-videoesittely kertoo laturista muun muassa, että yksi seinässä vuoden kiinni oleva kännykkälaturi kuluttaisi sähköä lepotilassa 8000Wh (8kWh).
Sama määrä sähköä kuluisi, kun:
Hurjalta kuulostavat luvut videolla herättävät hieman ihmetystä. Itselläni on käytössä Nokian Lumia 1020 älypuhelin ja lataan sen pääsääntöisesti mukana tulleella AC-60-laturilla. Nokian mukaan kyseisen laturin energiankulutus lepotilassa on 30mW eli noin 0,26kWh vuodessa.
Vuonna 2008 julkaistussa artikkelissa Nokia ilmoitti laturiensa kuluttavan 30-300mW energiaa eli pahimmillaankin noin 2,6kWh vuodessa. Rahaa säästyy siis tämän hetkisillä sähkön hinnoilla vain muutamia senttejä vuodessa.
Rahantakojan lukijana saat 5€ ilmaista alkusaldoa liittyessäsi Ostohyvitykseen. Lue Rahantakojan tietopaketti Ostohyvityksestä niin tiedät, kuinka paljon saat rahaa takaisin pankkitilillesi verkossa tekemistäsi ostoksista.
En vaivautunut tekemään enempää laskutoimituksia, mutta ristiriita nykyisten kännykkälatureiden ilmoitettujen tyhjäkäyntikulutusten ja yrityksen videolla esitettyjen lukujen välillä on huima. Koko maailman mittakaavassa ajateltuna vanhat laturit tuhlaavat lepotilassa kahden ydinvoimalan verran sähköä, mutta kuinka ASMO on tähän tulokseen tullut? Pienen etsinnän jälkeen en löytänyt perusteluja videolla esitellyille väitteille, eikä yrityksen sivuillakaan kerrota mihin esitetyt lukemat perustuvat.
Kuultuani ideasta ensimmäisen kerran innostuin kovasti. Energian ja rahan säästäminen on kova juttu, varsinkin jos kodista voi samalla tehdä hieman paloturvallisemman paikan. Nykysin kodit ovat täynnä viihde-elektroniikkaa ja sähkölaitteita, joten kuinka paljon paloturvallisuus paranee kännykkälatureiden uusinnalla? Käytännössähän seinässä valmiustilassa oleva sähkölaite on aina turvallisuusriski, ellei se toimi kuten Asmo-laturi.
Mielestäni tämän keksinnön idea on pohjimmiltaan varsin hyvä ja suuressa mittakaavassa ajateltuna sillä saattaisi olla merkittäviäkin vaikutuksia. Näiden tietojen pohjalta en kuitenkaan jaksa uskoa, että yksittäiset kuluttajat innostuisivat tilaamaan paloturvallista laturia 29 euron hinnalla, sillä sen tuomat säästöt ovat rahallisesti mitättömät, ja kännyköiden latureita tuskin koetaan yleisesti kovin turvattomiksi laitteiksi.
Mitä mieltä sinä olet keksinnöstä? Riittääkö taustalla oleva vihreä ajatus ostopäätöksen tekemiseen? Askarruttaako sähkölaitteiden paloturvallisuus sinua?
Laturi pyritään saamaan valmistukseen ja markkinoille 1.4.2014 alkavan joukkorahoituskampajan avulla, minkä aikana kenellä tahansa on mahdollista tilata laturi ennakkoon. Lisätietoja löytyy osoitteesta Asmocharger.com.
Pikasiirto tarjoaa Rahantakojan lukijoille ensimmäisen siirron ilman välityspalkkiota. Kokeile vaikka heti.