Vastuullinen sijoittaminen kasvattaa suosiotaan. Yhä useampi sijoittaja haluaa rahoillaan tukea yrityksiä, jotka toimivat ympäristön ja yhteiskunnan parhaaksi.
ESG-luokitukset auttavat arvioimaan yritysten vastuullisuutta, mutta niiden lukeminen ei ole aina helppoa.
Mikä on ESG-luokitus
ESG tulee sanoista Environmental, Social ja Governance. Kyseessä on kattava mittari yrityksen vastuullisuudesta.
Environmental eli ympäristötekijät kattavat ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen käytön ja saastumisen. Social eli yhteiskunnalliset tekijät keskittyvät henkilöstön kohteluun, asiakasturvallisuuteen ja yhteisöihin. Governance eli hallinto tarkastelee johtamista, korruption ehkäisyä ja osakkeenomistajien oikeuksia.
ESG-luokitukset toimivat kuin kouluarvosanat. Ne kertovat nopeasti, kuinka vastuullisesti yritys toimii.
Tärkeimmät ESG-luokituslaitokset
Morningstar on yksi johtavista ESG-luokituslaitoksista. Sen tytäryhtiö Sustainalytics arvioi yritysten ESG-riskejä asteikolla 0-100. Mitä pienempi luku, sitä pienempi riski.
MSCI tarjoaa ESG-luokituksia asteikolla AAA-CCC. AAA on paras ja CCC heikoin. FTSE Russell käyttää viiden tähden järjestelmää, jossa viisi tähteä on paras.
Refinitiv (nyt LSEG) antaa pisteitä 0-100 välillä. Korkeampi pistemäärä tarkoittaa parempaa ESG-suorituskykyä.
Eri luokituslaitokset voivat antaa samalle yritykselle erilaisia arvosanoja. Tämä johtuu erilaisista painotuksista ja arviointimenetelmistä.
Näin tulkitset ESG-luokituksia ETF:issä
ETF:n ESG-luokitus muodostuu sen omistamien yritysten keskiarvosta. Katsoa kannattaa sekä kokonaisluokitusta että sen jakautumista eri ESG-tekijöihin.
Kiinnitä huomiota sektoripainotuksiin. Teknologiayritykset saavat usein parempia ESG-arvosanoja kuin energiayhtiöt. Tämä ei välttämättä kerro koko totuutta vastuullisuudesta.
Morningstar Sustainability Rating käyttää tähtiä yhdestä viiteen. Viisi tähteä saa 10% parhaista rahastoista luokassaan. Yksi tähti menee 10% heikoimmille.
Vertaa aina ETF:ää sen vertailuindeksiin ja muihin vastaaviin tuotteisiin. Absoluuttinen pistemäärä ei kerro kaikkea.
Yleisimmät ESG-standardit ja niiden eroavaisuudet
SFDR eli EU:n kestävyysluokitus jakaa rahastot kolmeen kategoriaan. Artikla 6 -rahastot eivät ota ESG-tekijöitä huomioon. Artikla 8 -rahastot edistävät ympäristö- tai sosiaalisia piirteitä. Artikla 9 -rahastot tähtäävät kestäviin sijoituksiin.
Parisin ilmastosopimuksen mukaiset indeksit pyrkivät rajoittamaan hiili-intensiteettinsä. Ne sulkevat pois kivihiiliyhtiöt ja muita haitallisia toimialoja.
EU-taksonomia määrittelee, mitkä toiminnat ovat ympäristön kannalta kestäviä. Se asettaa tarkat kriteerit kuudelle ympäristötavoitteelle.
UN Global Compact -periaatteet keskittyvät ihmisoikeuksiin, työoloihin, ympäristöön ja korruption torjuntaan. Monet ESG-rahastot käyttävät näitä periaatteita seulontaperusteinaan.
Piilotetut riskit ja sudenpesät
ESG-pesua eli greenwashingia esiintyy edelleen markkinoilla. Jotkut rahastot mainostavat vastuullisuuttaan, vaikka niiden todellinen vaikutus jää vähäiseksi.
Tarkista rahaston todellinen omistusjakauma. Jos suurin osa varoista menee perinteisiin yrityksiin, ESG-fokus saattaa olla pintapuolista.
Negatiivinen seulonta eli tiettyjen alojen poissulkeminen ei vielä tee rahastosta vastuullista. Aktiivinen vaikuttaminen ja positiivinen valikointi ovat tehokkaampia keinoja.
Korkeammat kulut ovat yleisiä ESG-rahastoissa. Varmista, että maksatte oikeasti lisäarvosta ettekä vain markkinoinnista.
ESG-luokitukset muuttuvat ajan myötä. Yrityksen mainetta horjuttava skandaali voi pudottaa sen luokitusta nopeasti. Seuratkaa säännöllisesti omistustenne kehitystä.
