Kevytyrittäjän verotus 2026 – mitä maksat ja mitä voit vähentää

Kevytyrittäjyys kiinnostaa, koska voit aloittaa ilman omaa Y-tunnusta. Avaat tilin laskutuspalveluun, alat laskuttaa, ja raha alkaa kilahtaa tilille. Sitten huomaat, että verottaja ottaa oman osuutensa ennakonpidätyksenä, ja jälkikäteen voi tulla yllätyksiä, jos et ymmärrä miten verotus oikeasti toimii.

Tämä artikkeli selittää kevytyrittäjän verotuksen alusta loppuun. Eurot, prosentit, ja käytännön askeleet.

Kevytyrittäjyyden verotuksen perusteet

Kevytyrittäjällä ei ole omaa yritystä. Laskutuspalvelu, esimerkiksi Kevyesti.fi, Omapaja tai Laskusankari, laskuttaa asiakkaan puolestasi ja tilittää rahat sinulle vähennettynä omalla komissiollaan ja ennakonpidätyksellä. Komissio vaihtelee palvelun mukaan, mutta tyypillisesti se on muutama prosentti laskutetusta summasta.

Ennakonpidätys on ennakkomaksu henkilökohtaisesta tuloverostasi. Se ei ole erillinen vero, vaan ennakko. Verohallinto pyytää laskutuspalvelua pidättämään sen joka maksuerästä. Kun teet veroilmoituksen, lasketaan lopullinen verosi, ja jos maksamasi ennakot ylittävät sen, saat rahaa takaisin.

Kuinka paljon ennakonpidätystä peritään? Se riippuu verokorttiesi tulorajasta ja veroprosentista. Jos sinulla on palkkatyötä, kevytyrittäjyys on usein sivutuloa. Tällöin käytät sivutulon veroprosenttia. Se lasketaan ansiotulon ja pääomatulon yhdistelmänä koko tulon perusteella, eri tavalla kuin palkansaajan yksinkertainen kuukausipidätys.

Tyypillinen tilanne: sivutuloveroprosentti on 25–40 prosentin välillä riippuen päätoimesi tulosta. Kun sivutulo lisätään pääasialliseen tuloon, marginaaliprosentti nousee porrastetusti. Jos ylität veroluokkarajan, siirryt seuraavaanportaisiin ja prosentti hyppää kerralla ylöspäin - tämä voi näkyä selvästi suurempana pidätyksenä, vaikka lisätuloa tulisi vain muutama satanen kuussa.

Verotuksen yhteenveto yhdellä silmäyksellä:

1. Laskutuspalvelu lisää ennakonpidätyksen jokaiseen maksuerään
2. Maksat tuloveroa ennakonpidätyksen kautta
3. Veroilmoituksessa ilmoitat kevytyrittäjätulot; verohyöty tai -velka selviää vasta siellä
4. Vähennykset voi ilmoittaa veroilmoituksessa ja saada ylimääräistä takaisin

Palkka ja työkorvaus: tämä ero ratkaisee

Kevytyrittäjä voi saada tuloa kahdella tavalla: palkkana tai työkorvauksena. Nämä käsitellään verotuksessa eri tavalla, ja ero vaikuttaa suoraan euroihin.

Palkka on tulo, josta työnantaja maksaa lakisääteiset sosiaaliturvamaksut. Kevytyrittäjällä laskutuspalvelu hoitaa tämän puolestasi. Palkasta tehdään myös sosiaalivakuutusmaksut: työeläkemaksu (TyEL), työttömyysvakuutus ja sairausvakuutusmaksu. Nämä näkyvät ennakonpidätyksen lisänä, eli käytännössä hieman suurempana pidätyksenä kuin pelkkä vero.

Työkorvaus on korvaus tehdystä työstä ilman työnantajasuoritetta. Työkorvauksesta ei peritä samoja sosiaalimaksuja, mutta se on tuloa sinulle henkilökohtaisesti.

750 euron omavastuu koskee vain palkkaa, ei työkorvausta. Tämä on asia, jonka useimmat kevytyrittäjät oppivat kantapään kautta.

Mitä se tarkoittaa käytännössä: jos saat palkkaa alle 750 euroa kuukaudessa, et voi vähentää siitä ansiotulovähennystä samalla tavalla kuin suuremmista tuloista. Työkorvauksella tällaista kattoa ei ole.

Laskutuspalvelu voi jakaa tulosi näiden kahden kesken. Esimerkiksi taito-osuus työkorvauksena ja hallinnollinen osuus palkkana. Tämä kannattaa selvittaa oman laskutuspalvelun kanssa, koska verotehokkuus vaihtelee tulorakenteen mukaan.

Esimerkki tulonjaosta:

Saat kuukaudessa 1 500 euroa laskutusta. Laskutuspalvelu voi jakaa sen näin:

• 900 euroa työkorvauksena (ei 750 euron omavastuuta)
• 600 euroa palkkana

Tämä rakenne vaikuttaa siihen, mitä vähennyksiä voit hyödyntää ja kuinka suuri osa tuloista on verotettavaa. Järkevä jakautuminen voi säästää kymmeniä tai satoja euroja kuukaudessa, se on kiinni sinun tilanteestasi.

Verovähennykset käytännössä: euroina, ei yleistäen

Verovähennykset pienentävät verotettavaa tuloa. Pienempi verotettava tulo = pienempi vero. Yksinkertainen periaate, mutta käytännössä siihen liittyy enemmän vivahteita kuin monet olettavat.

Ansiotulovähennys on kevytyrittäjälle tärkein vähennys. Se pienentää verotettavaa tuloa automaattisesti - sinun ei tarvitse erikseen vaatia sitä. Vähennyksen suuruus riippuu tulojesi kokonaismäärästä, ja se lasketaan verotuksessa valmiiksi.

Tulonhankkimismenot ovat kuluja, jotka vähennetään suoraan tuloista ennen verotusta. Näitä ovat esimerkiksi työvälineet, koulutus, matkakulut ja työhuoneesta aiheutuneet kulut.

750 euron omavastuu tarkoittaa: ensimmäiset 750 euroa tulonhankkimismenoista joudut maksamaan itse. Tämän ylittävä osuus vähennetään tuloistasi. Omavastuu lasketaan yhteen koko vuodelta - kaikki pienet hankinnat kertyvät yhteen, kunnes vuosisumma ylittää 750 euroa. Alle 750 euroa vuodessa jäävät menot eivät tuota yhtään verovähennystä. Siksi kannattaa ajoittaa hankinnat samalle vuodelle, jos se on mahdollista.

Konkreettinen esimerkki: työvälinehankinta:

Ostat työkoneen 2 000 eurolla. Vähennyskelpoinen osuus on 2 000 − 750 = 1 250 euroa. Jos marginaaliveroprosenttisi on 30 prosenttia, säästät veroissa 1 250 × 0,30 = 375 euroa. Konkreettinen hyöty selvästi suurempi kuin mitä monet olettavat.

Entä jos hankit vain 500 euron työvälineen? Koska 500 € on alle 750 € omavastuun, et saa tästä verovähennystä lainkaan. Tämä on yleinen virhe: pienet hankinnat kannattaa ajoittaa samaan vuoteen isompien kanssa, jotta omavastuu ylittyy. Esimerkiksi jos tarvitset 400 euron ohjelman ja 500 euron tietokoneen, osta ne samana vuonna; yhteenlaskettu 900 euroa tuottaa 150 euron vähennyksen.

Toinen esimerkki: autokulut:

Teet työmatkoja omalla autolla 8 000 kilometriä vuodessa. Korvaus on 0,27 €/km eli yhteensä 2 160 euroa. Koska kyseessä on tulonhankkimismeno, koko summa vähennetään tuloistasi, ei omavastuuta. Tämä on usein huomattavasti arvokkaampaa kuin työvälinevähennys. 2 160 euron vähennys 30 prosentin marginaaliverolla tarkoittaa 648 euron säästöä veroissa.

Työhuonevähennys on kaavamainen laskelma, joka ei riipu huoneen todellisista kustannuksista. Verohallinto laskee vuosimaksun, jonka voit vähentää. Tämä kannattaa tarkistaa Verohallinnon työhuoneen vähennyslaskurilla, koska tulos vaiittelee tulojen mukaan. Työhuonevähennys on erityisen hyödyllinen niille, jotka tekevät etätöitä eikä työnantaja korvaa kuluja.

ALV ja laskutus: tämä yllättää aloittelevat

Tässä kohtaa moni ensimmäistä kertaa kevytyrittävä menee pieleen.

Laskutuspalvelun Y-tunnus on heti arvonlisävelvollinen. Et voi hyödyntää 20 000 euron ALV-alarajahuojennusta, joka on tavallinen pienten yritysten etu. Kaikki laskut sisältävät ALV:n heti alusta alkaen.

Tämä tarkoittaa: jos laskutat 1 000 euroa + ALV 25,5 prosenttia, asiakas maksaa 1 255 euroa. Jos asiakas on yritys, se voi vähentää ALV:n omassa verotuksessaan. Jos asiakas on yksityishenkilö, hän maksaa täyden summan.

ALV-käytännöt lyhyesti:

• Tavallinen verokanta: 25,5 prosenttia
• Alennettu verokanta (esim. majoituspalvelut, kirjat, liikuntapalvelut): 13,5 prosenttia
• Kevytyrittäjä ei itse tilitä ALV:a; laskutuspalvelu hoitaa sen
• Asiakas näkee ALV:n erikseen laskussa

Jos asiakkaasi on yksityishenkilö, hintaero omaan Y-tunnukseen verrattuna voi olla merkittävä. Tämä kannattaa huomioida hinnoittelussa; osa kevytyrittäjistä pitää hinnat ALV-verottomina ja lisää ALV:n päälle, mikä on läpinäkyvämpää mutta voi hankaloittaa neuvotteluja yksityisasiakkaiden kanssa.

Yksityisasiakkaille hinnoittelu kannattaa miettiä tarkkaan. Jos kilpailet oman Y-tunnuksen omaavien yrittäjien kanssa, laskutuspalvelun ALV tekee sinusta kalliimman vaihtoehdon. Tämä on syy, miksi monet kevytyrittäjät valitsevat laskutuspalvelun vasta kun asiakaskunta koostuu pääosin yrityksistä.

ALV-merkintä laskuun on myös tarkka asia. Laskun täytyy sisältää laskutuspalvelun nimi, Y-tunnus, päivämäärä, suorite, määrä ja veron peruste sekä verokanta ja maksettava ALV. Virheellinen lasku ei kelpaa vähennykseksi asiakkaalle – tämä on erityisen tärkeää, jos asiakkaasi on yritys.

Miten ALV vaikuttaa hinnoitteluun käytännössä: Jos tarjoat palvelua 800 eurolla, asiakas maksaa 800 × 1,255 = 1 004 euroa. Jos asiakas on yritys, se saa 204 euroa ALV-vähennyksenä takaisin – sinulle tämä ei vaikuta, koska laskutuspalvelu tilittää ALV:n suoraan Verohallinnolle. Jos asiakas on yksityishenkilö, hän maksaa koko summan eikä saa mitään takaisin. Tämä tekee kevytyrittäjästä kalliimman vaihtoehdon yksityisasiakkaille verrattuna toiminimellä laskuttavaan yrittäjään, joka voi käyttää ALV-alarajahuojennusta ensimmäisten tulojen osalta.

Milloin ALV kannattaa ottaa huomioon erityisen tarkasti: kun kilpailet tarjouskilpailussa yritysasiakkaalle, joka vertailee hintoja eri palveluntarjoajien välillä – ALV-erä näkyy laskussa ja voi vaikuttaa suoraan kokonaishintaan. Siksi monet kevytyrittäjät pitävät hinnat sellaisina kuin ne ovat ja esittävät ALV:n erikseen, jolloin yritysasiakas näkee selvästi oman nettokustannuksensa vähennyksen jälkeen.

YEL-vakuutus: tarvitsetko sen?

YEL (yrittäjän eläkevakuutus) on pakollinen, jos työskentelet yrittäjämäisesti ja ansiosi ylittävät tietyn rajan. Kevytyrittäjä ei ole perinteinen yrittäjä, joten YEL ei ole automaattinen, mutta ei myöskään poissuljettu.

Milloin YEL kannattaa harkita:

• Työskentelet kevytyrittäjänä päätoimisesti tai merkittävässä sivutoimessa
• Haluat kartuttaa eläkettäsi
• Haluat oikeuden työttömyysetuuteen yrittäjänä

YEL-maksu vuonna 2026 on noin 24 prosenttia vahvistetusta työtulosta. Minimimaksu on reilut 1 000 euroa vuodessa. Tämä on merkittävä kustannus, joka ei näy ennakonpidätyksessä, se maksetaan erikseen.

Jos työskentelet satunnaisesti parin tuhannen euron kuussa, YEL ei todennäköisesti ole kannattavaa. Jos kevytyrittäjyys on merkittävä tulonlähde, YEL vertaa itsensä nopeasti takaisin eläkkeenä ja sosiaaliturvana.

Yleisimmät virheet kevytyrittäjän verotuksessa

Kevytyrittäjien verotuksessa toistuvat samat virheet vuosi toisensa jälkeen. Useimmat ovat helposti vältettävissä, kunhan tietää mistä on kyse.

1. Veroprosentin unohtaminen päivittää. Monet kevytyrittäjät jättävät verokortin ennakonpidätysprosentin ennalleen, vaikka tulot kasvavat. Jos ansaitset vuoden aikana enemmän kuin mitä verokortti ennusti, Verohallinto laskuttaa erotuksen jäännösverona. Tarkista prosentti OmaVerossa heti kun huomaat tulotason muuttuneen.

2. Vähennykset jätetään ilmoittamatta. Laskutuspalvelu lähettää tiedot tuloista automaattisesti, mutta vähennyksistä Verohallinto ei tiedä mitään – ellet ilmoita niitä. Tämä on varmin tapa jättää rahaa saamatta. Säilytä kuitit, pidä ajopäiväkirjaa, ja käytä 10 minuuttia veroilmoituksen tarkistamiseen joka kevät.

3. Omavastuun sekoittaminen. 750 euron omavastuu koskee tulonhankkimismenoja – ei kaikkia kuluja. Se ei myöskään koske työkorvausta lainkaan. Monet olettavat, että kaikki pienet hankinnat vähennetään automaattisesti, vaikka todellisuudessa alle 750 euron menot eivät tuota mitään hyötyä.

4. ALV:n unohtaminen hinnoittelussa. Aloittelija laskuttaa 1 000 euroa ja ihmettelee, miksei saa kaikkea itselleen. Vastaus: asiakas maksaa 1 255 euroa ja osa tästä on ALV:a, jonka laskutuspalvelu tilittää Verohallinnolle. Jos asiakas on yksityishenkilö, hän maksaa koko erotuksen eikä voi vähentää ALV:a.

5. YEL:n laiminlyönti merkittävässä sivutulossa. Jos kevytyrittäjyys on selvästi enemmän kuin satunnaista, YEL voi olla järkevä investointi. Pelkkä minimimaksu tuottaa eläkekertyvää ja oikeutta sosiaaliturvaan. Ilman YEL:tä kertyvä eläke on pienempi, vaikka maksoit ennakonpidätystä.

Vähennyskelpoiset kulut: taulukko euroina

Kulu	Vähennysperuste	Huomio
Oma auto (työmatkat)	0,27 €/km (2026)	Ajopäiväkirja vaaditaan
Polkupyörä	100 €/v (2025)	Palkka-/työkorvausmatkat
Tietokone ja netti	Käyttöaste yli 50% = täysi vähennys; alle = puolikas	Osuus, joka liittyy työhön
Työhuone (kaavamainen)	Vuosimaksu, ei riipu huoneen koosta	Verohallinnon kaava
Matkustus ja majoitus	Todelliset kulut	Tilapäiset työmatkat, ei päivittäinen työmatka
Koulutus ja kurssit	Tulonhankkimismeno	Jos liittyy ammattitaitoon
Puhelin	Käyttöasteen mukaan	Säilytä kuitit
Markkinointi	Todelliset kulut	Verkkosivut, mainonta

Näin ilmoitat vähennykset veroilmoituksessa

Kevytyrittäjän veroilmoitus ei ole monimutkainen, mutta huolellisuus kannattaa. Verohallinto saa tiedot laskutuspalveluilta automaattisesti; tämä tarkoittaa, että tulotiedot ovat valmiina. Sinun tehtäväsi on täydentää vähennykset.

1. Kerää kuitit ja tositteet koko vuodelta. Digitaaliset kuitit käyvät, kunhan ne ovat alkuperäisiä ja lukukelpoisia. Suosittu tapa on säilyttää ne pilvipalvelussa tai sähköpostissa, jotta ne löytyvät myös vuosien päästä. Älypuhelimella kuvaaminen riittää, kunhan kuvan laatu on riittävä.
2. Laske kilometrisi työmatkoista ja pidä ajopäiväkirjaa. Pelkkä arvio ei riitä verottajalle. Ajopäiväkirjassa tulee olla päivämäärä, matkan kohde, kilometresä ja matkan tarkoitus. Jos sinulla on epäselvyyttä siitä, mitkä matkat lasketaan työmatkoiksi, tutustu Verohallinnon ohjeistukseen huolellisesti; raja-arvaukset voivat johtaa korjauspyyntöön.
3. Ilmoita tulot ja kulut veroilmoituksessa kevytyrittäjyyden osalta. Verohallinto saa tiedot myös laskutuspalveluilta, mutta vähennykset pitää ilmoittaa erikseen. Tämä on vaihe, jossa monet jättävät rahaa saamatta; vähennykset eivät tule automaattisesti, vaikka tiedot olisivat muuten kunnossa.
4. Tarkista veroprosenttisi Verohallinnon OmaVerossa ennen seuraavaa vuotta. Jos ansaitsisit enemmän kuin mitä verokortti ennusti, pidätyshinta nousee. Tämä on erityisen tärkeää, jos kevytyrittäjyys kasvaa tai jos päätoimesi tulos muuttuu.

Milloin veroilmoitus kannattaa tarkistaa erityisen tarkasti:

• Jos vähennyksesi ylittävät selvästi 750 euron omavastuun
• Jos siirryit palkansaajasta kevytyrittäjäksi kesken vuotta
• Jos sinulla on sekä palkka- että työkorvaustuloja
• Jos teit poikkeuksellisen suuria hankintoja, jotka voivat vaikuttaa vähennyksiin
• Jos laskutuspalvelu vaihtui kesken vuoden

Veronpalautus ja jäännösvero selviävät yleensä keväällä, kun veroilmoitus on käsitelty. Jos maksoit liikaa ennakkoa, saat ylimääräisen palautuksen. Jos taas veroa jäi maksamatta, lasku tulee OmaVeroon. Molemmissa tapauksissa kannattaa tarkistaa, mistä ero johtuu – se auttaa ensi vuonna.

Yhteenveto

Kevytyrittäjän verotus on hallittavissa, kun ymmärrät muutaman perusasian: ennakonpidätys on ennakkomaksua, ei erillistä veroa; palkka ja työkorvaus käsitellään eri tavalla; 750 euron omavastuu koskee vain palkkatuloja; ja ALV tulee mukaan heti laskutuspalvelun kautta.

Verovähennykset voivat tuoda satoja euroja takaisin – mutta vain jos tiedät niistä ja ilmoitat ne. Suurimmat säästöt tulevat työvälineistä, autoista ja koulutuksesta.

Tarkista oma veroprosenttisi OmaVerossa ja säädä sitä tarvittaessa. Väärä prosentti voi tuoda yllätyksiä joko ylimääräisenä verona tai liian pienenä pidätyksenä.