Tuntihinnoittelu - miten lasket oman hintasi Suomessa
Tuntihinnoittelu on freelancerin tai konsultin perustyökalu. Se on myös aliarvostettu. Suurin osa suomalaisista tekijöistä arvaisi oman hintansa hataralta pohjalta - tai kopioisi LinkedIn-postauksen “laskuta 100 €/h ja olet aliarvostettu”. Harva on laskenut oikeasti, paljonko työtunti maksaa hänen omassa tilanteessaan.
Tuntihinta ei ole pelkkä luku. Se on tapa kommunikoida omaa arvoa markkinoilla. Oikein asetettu tuntihinta kattaa kaikki kulut, jättää tavoitellun nettonelon käteen, ja heijastaa sitä mitä asiakas on valmis maksamaan - ei vain sitä mitä sinä haluat saada.
Mitä tuntihintaan oikeasti sisältyy, miten lasketaan oma tavoitehintasi, ja mitä markkinat todellisuudessa maksavat Suomessa?
Tuntihinnoittelu - mitä se tarkoittaa käytännössä
Tuntihinta on summa, jonka asiakas maksaa yhdestä työtunnista. Se ei ole sama kuin palkkasi. Se ei ole sama kuin se, mitä tilillesi pomppahtaa kuun lopussa.
Käytännössä puhutaan kolmesta eri hintatasosta:
- Bruttotuntihinta - mitä asiakas näkee laskussa. Sisältää usein arvonlisäveron (ALV 25,5 %).
- Laskutushinta - mitä asiakas maksaa ennen veroja. Tämä on se luku, jota yleensä tarkoitetaan, kun puhutaan “tuntihinnasta”.
- Nettotuntihinta - mitä sinulle jää käteen verojen ja kulujen jälkeen. Tämä on se luku, joka oikeasti kertoo, kannattaako työ.
Ero on valtava. 80 €/h laskutushinta voi tarkoittaa 35–45 €/h nettona riippuen tulotasostasi, YEL-maksuistasi ja kirjanpitokuluista.
Päivähinta lasketaan yleensä kertomalla tuntihinta kahdeksalla. Kuukausihinta kertoo sen sijaan tavoitetulon - mutta siihen sisältyy kaikki laskuttamattomat tunnit.
Tuntihinnoittelu sopii parhaiten silloin, kun työn kestoa on vaikea arvioida ennalta, asiakas haluaa joustavuutta tai teet jatkuvaa ylläpitotyötä. Projektityössä kiinteä hinta on usein kannattavampi.
Kuinka monta laskutettavaa tuntia sinulla on?
Tämä on kohta, jossa valtaosa hinnoittelulaskelmista menee pieleen.
Oletettu: 8 tuntia päivässä × 22 päivää = 176 tuntia kuussa. Täydellinen.
Todellisuus näyttää toiselta. Myyntityö vie aikaa. Hallinto vie aikaa. Sairauspoissaolot vievät aikaa. Loma vie aikaa. Tapaamiset vievät aikaa.
Realistinen laskutettavien tuntien määrä on 5–6 tuntia päivässä.
| Päivässä laskutettavat tunnit | Kuukaudessa (22 pv) | Huomio |
|---|---|---|
| 8 h (optistinen) | 176 h | Ei toteudu käytännössä |
| 6 h (realistinen) | 132 h | Hyvä lähtökohta |
| 5 h (varovainen) | 110 h | Jos paljon hallintoa tai matkustamista |
Käytetään 132 tuntia kuukaudessa. Tämä luku muuttaa kaiken.
Jos haluat 4 000 € nettona käteen ja sinulla on 2 000 € kuukausikuluja (YEL, kirjanpito, ATK, vakuutukset), tarvitset 6 000 € liikevaihtoa kuussa.
6 000 € ÷ 132 h = 45,5 €/h brutto.
Ei 80. Ei 100. 45,5 €/h.
Se kuulostaa matalalta, koska se on matala. Mutta se on realistinen lukema, joka perustuu oikeisiin tunteisiin.
Tuntihinnan laskeminen - kulujen kattaminen
Tuntihinnan laskenta lähtee tavoitteesta: kuinka paljon haluat nettona kuukaudessa? Sen jälkeen lisätään kaikki kulut, jotka työntekeminen aiheuttaa.
YEL-eläkevakuutus (2026): Minimimaksu on noin 900 €/kk. Tämä ei ole neuvoteltavissa. Se on lakisääteinen, kun työskentelet oman toiminimen kautta yrittäjänä.
Kirjanpito: 50–150 €/kk. Laskutuspalveluilla (kevytyrittäjyys) sisältyy usein hintaan. Omalla toiminimellä erikseen.
ATK, ohjelmistot, laitteet: 50–150 €/kk hajautettuna. Ammattilaisohjelmistot (Adobe, Figma, Office) voivat olla 50–200 €/kk.
Vakuutukset: Keskimäärin 30–80 €/kk. Huomioi vastuu- ja oikeusturvavakuutus.
Toimistokulut: Etätyötä tekevällä sähkö, netti, puhelin - arvio 80–150 €/kk.
Yhteenlasketut kuukausikulut: 1 200–2 200 €/kk.
Tuntihintalaskelma käytännössä:
Tavoite nettona: 4 000 €/kk
- Kulut: 2 000 €/kk = Tarvittava liikevaihto: 6 000 €/kk ÷ 132 h/kk = Tuntihinta: 45,5 €/h
Tavoite nettona: 5 500 €/kk
- Kulut: 2 200 €/kk = Tarvittava liikevaihto: 7 700 €/kk ÷ 132 h/kk = Tuntihinta: 58,3 €/h
Tavoite nettona: 7 000 €/kk
- Kulut: 2 200 €/kk = Tarvittava liikevaihto: 9 200 €/kk ÷ 132 h/kk = Tuntihinta: 69,7 €/h
Nämä luvut ovat lähtökohtia. Ne eivät sisällä arvonlisäveroa asiakkaalle - ALV lisätään päälle B2B-asiakkaalle.
Verotus ja YEL - mitä sinun tulee tietää
YEL-vakuutus
YEL on yrittäjän eläkevakuutus. Se kerryttää eläkettäsi ja antaa sinulle sosiaaliturvan. Minimimaksu 2026 on noin 900 €/kk (vuosimaksu ~10 800 €).
Miten se vaikuttaa tuntihintaan? Se nostaa tarvittavaa liikevaihtoa. Jos et maksa YEL:iä, et kerrytä eläkettäsi - mutta saat toimeentuloa hetkellisesti enemmän käteen. Pitkällä aikavälillä YEL on säästö eikä kulu.
Tuntihintaan se jakautuu näin: 900 €/kk ÷ 132 h = 6,8 €/h pelkästään YEL:iin.
Tulovero
Suomessa tulovero on progressiivinen. Ansiosidonnaiset vähennykset pienentävät efektiivistä veroastetta.
| Vuositulo (brutto) | Efektiivinen veroaste (arvio) |
|---|---|
| 20 000 € | 10–15 % |
| 40 000 € | 18–22 % |
| 60 000 € | 25–30 % |
| 80 000 € | 30–35 % |
| 100 000 €+ | 35–42 % |
Tuntihintalaskelmassa kannattaa käyttää marginaaliveroa - eli veroa seuraavasta ansaitusta eurosta.
Arvonlisävero (ALV)
ALV Suomessa on 25,5 %. Se lisätään laskutushintaan B2C-asiakkaalle. B2B-asiakkaalle ALV lisätään, mutta yritys voi vähentää sen.
Esimerkki: Laskutat 80 €/h + ALV 25,5 % = 100,40 €/h asiakkaalta.
Tämä vaikuttaa hinnoittelustrategiaan merkittävästi. Jos asiakas on yksityishenkilö, hän maksaa todellisuudessa enemmän kuin yritysasiakas.
Kevytyrittäjyys vs. oma toiminimi
| Ominaisuus | Oma toiminimi | Kevytyrittäjyys (Solo, Ukko.fi, Eezy) |
|---|---|---|
| Perustamiskulu | 60–130 € (patentti- ja rekisterihallitus) | 0 € |
| Kuukausikulu | Kirjanpito 50–150 € | Yleensä sisältyy komissioon |
| Komissio | Ei erillistä | 2–5 % liikevaihdosta |
| ALV | Oma ALV-velvollisuus | Hoidetaan laskutuspalvelun kautta |
| YEL | Sinä maksat | Sinä maksat |
| Joustavuus | Täysi | Täysi |
Kannattaako kevytyrittäjyys? 50 000 € vuosiliikevaihdolla komissio on 1 000–2 500 € vuodessa. Tämä sisältää kirjanpidon. Tämä voi olla halvempi kuin oman toiminimen kirjanpitäjä. Yli 100 000 € vuosiliikevaihdolla oma toiminimi alkaa tyypillisesti kannattaa - mutta tämä riippuu täysin tilanteestasi.
Brutto ja netto - paljonko jää käteen
Käytännön esimerkki:
Laskutushinta: 80 €/h Laskutettavat tunnit/kk: 132 h Kuukausiliikevaihto: 10 560 €
Kulut ennen veroja:
- YEL: 900 €
- Kirjanpito: 100 €
- ATK/ohjelmistot: 100 €
- Vakuutukset: 50 €
- Toimistokulut: 100 €
- Yhteensä: 1 250 €/kk
Tulos ennen veroja: 10 560 € - 1 250 € = 9 310 €/kk
Tulovero (marginaalivero ~32 %): 2 979 €/kk
Nettotulos: 6 331 €/kk käteen
Verrattuna palkkatyöhön samalla työmäärällä: palkansaajalla 132 työtuntia kuukaudessa tarkoittaa bruttotuloa noin 3 500–4 500 € riippuen palkasta. Nettona jää 2 700–3 400 €.
Ero on merkittävä - mutta sisältää myös riskin (ei palkallista lomaa, ei työttömyyspäivärahaa, ei työterveyshuoltoa ilman erillistä järjestelyä). Freelancerina ostat itse ne etuudet, jotka palkkatyössä tulevat automaattisesti.
Muista myös arvonlisävero laskussa. 80 €/h on yritykseltä yritykselle laskutushinta. Yksityisasiakas maksaa 100,40 €/h. Tämä vaikuttaa neuvotteluihin: B2B-asiakkaan kanssa neuvottelet pelkästä laskutushinnasta, B2C-asiakkaan kanssa puhut kokonaishinnasta.
Markkinahintataso Suomessa - mitä muut laskuttavat
Alla karkeat markkinahintahaarukat suomalaisilla freelance- ja konsulttimarkkinoilla. Nämä ovat laskutushintoja ilman ALV:ää.
| Toimiala | Halvimmat | Keskiarvo | Kalliimmat |
|---|---|---|---|
| IT-konsultointi (kehitys) | 55 €/h | 75–95 €/h | 120+ €/h |
| Graafinen suunnittelu | 40 €/h | 55–70 €/h | 90+ €/h |
| Sisällöntuotanto / copywriting | 35 €/h | 50–65 €/h | 85+ €/h |
| Valmennus / coaching | 50 €/h | 70–90 €/h | 150+ €/h |
| Markkinointi / some | 40 €/h | 55–75 €/h | 100+ €/h |
| Lakineuvonta | 80 €/h | 120–180 €/h | 300+ €/h |
| Kirjanpito | 45 €/h | 60–80 €/h | 100+ €/h |
Mistä tiedät, onko oma hintasi kilpailukykyinen?
- Tarkista mitä samantasoista osaamista tarjoavat laskuttavat - ei halvimmillaan vaan keskiarvolla.
- Kysy potentiaalisilta asiakkailta suoraan - “mitä olette aiemmin maksaneet tästä työstä?”
- Huomioi sijaintisi - pääkaupunkiseudulla hinnat ovat 10–20 % korkeammat kuin muualla Suomessa.
- Arvioi osaamisesi harvinaisuutta - erikoisosaaminen, jota Suomessa on vähän, hinnoitellaan korkeammalle.
Entä jos asiakas sanoo, että halvempia tekijöitä on paljon?
Tämä on yleisin hinnoitteluvalitus. Vastaus riippuu siitä, kumpaa olet.
Jos haluat pitää hinnan: Älä tingi. Sano suoraan, että ymmärrät jos hinta ei sovi budjettiin - ja anna asiakkaan päättää. Halpatyövoima ja laadukkuus eivät yleensä ole samassa paketissa pitkällä aikavälillä.
Jos haluat joustaa: Tarjoa pidempää yhteistyötä. “Voin tehdä tämän 55 €/h, jos sitoudut kolmeksi kuukaudeksi.” Tämä kompensoi alemmasta hinnasta varmalla laskutettavalla volyymilla.
Ulkomaiset kilpailijat (esim. itäeurooppalaiset tai etäoperaattorit) laskuttavat usein 20–40 €/h, mutta suomalaisella asiakkaalla on tyypillisesti odotuksia suomenkielisestä palvelusta, nopeasta reagoinnista ja paikallisesta vastuusta. Nämä tekijät nostavat sinun arvoasi riippumatta siitä, mitä halvinta työtä ulkomaalainen tekijä mainostaa.
Milloin ja miten korottaa tuntihintaa
Merkkejä siitä, että voit korottaa:
- Työpäivät ovat täynnä eikä uusasiakaskaan mahdu kalenteriin
- Käännyttelet asiakkaita pois hintasi takia - mutta töitä riittäisi
- Olet tehnyt saman työn 2 vuotta ilman korotusta
- Kulusi (YEL, ATK, vakuutukset) ovat nousseet
Miten kertoa korotuksesta:
Älä pyydä. Ilmoita.
” Nostan tuntihintani 1.6.2026 alkaen 70 €/h. Uusi hinta kattaa yleisen kustannustason nousun ja mahdollistaa laadukkaamman palvelun.”
Yksinkertainen. Ei selittelyä. Ei anteeksipyyntöä. Hinta nousee, jos työsi on sen arvoista.
Milloin siirtyä projektipohjaiseen hinnoitteluun:
- Asiakas tietää mitä haluaa ja työn laajuus on selvä
- Olet tehnyt samanlaisia töitä ennen ja osaat arvioida ajan
- Haluat kannustimen tehokkuuteen - nopea työ = enemmän katetta
Tuntihinta vs. projektihinta - kumpi kannattaa
Tuntihinta ja projektihinta eivät ole toistensa vastakohtia. Ne sopivat eri tilanteisiin.
Tuntihinta toimii kun:
- Työn laajuus on epäselvä
- Teet jatkuvaa ylläpitoa tai tukea
- Asiakas haluaa joustavuutta
- Et osaa vielä arvioida omaa nopeuttasi
Projektihinta kannattaa kun:
- Olet tehnyt samankaltaista työtä aiemmin
- Asiakas tietää tarkalleen mitä haluaa
- Haluat suojella itseäsi omaa tehokkuuttasi vastaan
Kate-ero käytännössä:
Sama työ: 20 tunnin projekti
| Hinnoittelutapa | Laskutus | Kate (jos tehokkuus 15h) |
|---|---|---|
| Tuntihinta 70 €/h | 1 400 € (20 h) | 350 € ylimääräistä |
| Projektihinta (20 h arvio) | 1 400 € | 350 € + aikaa säästyy |
Projektihinnassa 15 tunnin teko tuottaa saman tuloksen mutta vapauttaa 5 tuntia lisätöihin. Tämä on suurin syy, miksi kokeneet freelancerit siirtyvät projektihinnoitteluun.
Käytännön esimerkki projektihinnoittelusta:
Asiakas pyytää verkkosivujen uudistuksen. Olet tehnyt samanlaisia ennen ja tiedät, että se vie tyypillisesti 25–30 tuntia. Tarjoat kiinteää hintaa 1 750 € (25 h × 70 €/h).
- Jos teet sen 20 tunnissa: kate on 525 €
- Jos teet sen 30 tunnissa: kate on 0 €
Tämä on riski, jonka otat. Siksi projektihinnoittelu vaatii kokemusta - sinun täytyy osata arvioida työn laajuus realistisesti. Jos et ole varma, laske ensin muutama projekti tuntihinnalla ennen kuin siirryt kiinteään hintaan.
Usein kysytyt kysymykset tuntihinnoittelusta
Miten lasken oman tuntihintani? Kerro tavoitenettotulos, lisää kaikki kulut (YEL, kirjanpito, ATK, vakuutukset), jaa yhteenlaskettu summa laskutettavilla tunneilla (noin 132 tuntia kuukaudessa). Kaava: (tavoitenetto + kulut) ÷ 132 = minimituntihinta.
Paljonko suomalainen freelancer laskuttaa? Keskipalkanen suomalainen freelancer laskuttaa 50–80 €/h toimialasta riippuen. IT-konsultit ja valmentajat ovat yleensä kalliimpia, sisällöntuottajat ja graafikot edullisempia. Luku sisältää laskutushinnan ilman ALV:ää.
Mitä kaikkea tuntihintaan pitää sisällyttää? Bruttopalkan lisäksi: YEL-maksut, kirjanpitokulut, ATK ja ohjelmistot, vakuutukset, toimistokulut, laskuttamattomat tunnit (myynti, hallinto, loma, sairaus). Tuntihinta, joka ei kata näitä, tarkoittaa että teet työtä tappiolla.
Miten YEL vaikuttaa hinnoitteluun? Se nostaa tarvittavaa liikevaihtoa noin 6–7 €/h verrattuna tilanteeseen, jossa YEL:iä ei makseta. YEL on kuitenkin eläkevakuutus - se ei ole kulu vaan säästö tulevaisuutta varten. YEL-maksu kannattaa nähdä sijoituksena omaan eläkkeeseen.
Kannattaako kevytyrittäjyys vai oma toiminimi? Alle 80 000 € vuosiliikevaihdolla kevytyrittäjyys on usein käytännöllisempi. Yli 100 000 € liikevaihdolla oma toiminimi alkaa säästää komissioissa. Tilannekohtaista - laske oma numeerasi.
Miten perustella hintansa asiakkaalle? Älä perustele hintaa sillä, mitä sinä tarvitset. Perustele sillä, mitä asiakas saa. “Tämä hinta kattaa X, Y, Z - ja tuottaa sinulle arvoa, joka ylittää kustannuksen.” Asiakkaan näkökulma voittaa aina oman kustannuslaskelman. Paras perustelu on konkreettinen lopputulos, ei prosessi.
Milloin nostaa tuntihintaa? Kun työtä on enemmän kuin ehdit tehdä, kun kilpailijat laskuttavat samalla tasolla mutta sinulla on vahva osaamisedge, kun kulusi ovat nousseet, tai kun on kulunut yli 12 kuukautta edellisestä korotuksesta.
Saanko laskuttaa enemmän jos olen freelancer, ei kevytyrittäjä? Ei automaattisesti. Laskutusmuoto ei muuta sitä, mitä asiakas on valmis maksamaan. Se muuttaa sitä, kuinka paljon sinulle jää käteen verojen jälkeen. Valitse muoto tilanteen mukaan.
Miten palkkatyön veroero vertautuu freelancerin veroihin? Palkansaaja maksaa veroa ennakonpidätyksen kautta, freelancer maksaa itse. Palkkatyön veroaste on käytännössä sama progressiivinen asteikko, mutta freelancerin täytyy erikseen huolehtia arvonlisäverosta ja YEL:stä. Tämä hallinnollinen taakka on yksi syy, miksi osaavalle tekijälle on järkevämpää laskuttaa korkeampaa hintaa kuin ottaa palkkaa.
Tuntihinnoittelu ei ole mystiikkaa. Se on matematiikkaa. Selvitä omat kulusi, laske laskutettavat tuntosi, aseta tavoite - ja pyöritä kaavaa kunnes numero toimii. Lopuksi testaa markkinoilla ja korjaa tarpeen mukaan. Ensimmäinen hintasi on lähtökohta, ei lopullinen totuus.